• Dalva Lamminmäki

Saunakulttuuria Pohjois-Amerikassa (National sauna week) 1/2

Aika lähteä löylyihin! Helmikuun viimeisellä viikolla vietettiin saunaviikkoa rapakon takana ja sen myötä tarjolla oli monenlaista upeaa ohjelmaa koskien saunaa, saunojia ja saunarakennuksia. Tästä kiitos Finlandia Foundationille ja heidän yhteistyökumppaneillensa (linkkejä postauksen lopussa).

Yhdysvalloissa toimiva yksityinen Finlandia Foundation säätiö on perustettu 1953 ja säätiöllä on 58 toimintaa järjestävää alajaostoa. Erilaisten tapahtumien järjestämisen lisäksi, säätiö jakaa apurahoja tieteen, taiteen ja koulutuksen hyväksi, koskien amerikansuomalaista tutkimusta ja kulttuuria. Säätiö on julistanut helmikuun viimeisen viikon kansalliseksi saunaviikoksi, jonka tarkoitus on lisätä tietoisuutta saunakulttuurista. Viikon ohjelmassa oli kaikille avoimia saunateemaisia luentoja sekä paikallisten alajaostojen toteuttamia tapahtumia.


Kotiharjun saunan naisten löylyhuone. Soile Tirilä, 2004.

Ensimmäinen luento sunnuntaina 20.02.2022 käsitteli saunaa rakennuksena, saunan rakentamisen historiaa Pohjois-Amerikassa sekä etenkin hirsirakentamista, niin kutsulla suomalaisella menetelmällä. Luennoitsijana oli hirsirakentamisen asiantuntija Frank W. Eld. Hän varttui Idahossa, jonne hänen isänsä ja isovanhemmat asettuivat Suomesta lähdettyään. Tällä hetkellä eläkkeellä oleva kouluttaja ja historioitsija on omistanut elämästään 50 vuotta museon rakentamiseen Roseberryn kaupunkiin Idahossa. Saunarakennukset myös innostivat hänet luomaan pysyvän suomalaisen hirsirakentamisen näyttelyn Delawaren Wilmingtoniin.

Suomalaisen puusepän pojanpoika Frank on ottanut tehtäväkseen dokumentoida ja säilyttää suomalaisten siirtolaisten rakentamia rakennuksia Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Häneltä on julkaistu englanninkielinen kirja Finnish log construction- The art (2013). Frank aloitti luentonsa tuoden esille saunan todella pitkän historian Pohjois-Amerikassa. Uuden Ruotsin siirtokunta perustettiin Delaware-joen rannalle vuonna 1638, siirtokunnan aikaa kesti vuoteen 1655. Siirtokunnan mukana uudelle mantereelle matkasi huomattava määrä suomalaisia. Heistä monet olivat metsäsuomalaisia. Seuraava suuri muuttoaalto oli vuosina 1860–1944, erään arvion mukaan noin 370 000 siirtolaista muutti kyseisenä ajan jaksona Pohjois-Amerikkaan. Suomalaisten mukana siirtyi kaksi tärkeää asiaa, hirsirakentamisen taito ja saunakulttuuri.


"Finnish Log Sauna". Rakennettu 1910. Minnesota Discovery Center, Chisholm, Minnesota. Lahjoittanut MDC:lle Ray Laitinen perheineen. Kuva: Bob Kisken. 2008.

Luennossaan Frank toi esille hirsirakentamisen merkityksen saunakulttuurin suhteen. Suomalaisten menetelmä rakentaa on ainutlaatuinen, siinä ei jätetä aukkoja hirsien väliin ja rakennukset ovat tarkkaan mitoitettuja. Tiukkaan rakennetut rakennukset pitivät hyvin lämpöä ja erityisenä ominaisuutena oli se, miten hirret lovettiin tarkkaan toisiinsa sopiviksi. Kaikki tämän aikakauden saunat rakennettiin tällä tekniikalla ja ne olivat savupiiputtomia savusaunoja. Saunat rakennettiin niin, että niissä oli tilaa myös viljan kuivatukselle sekä joissakin malleissa oli lisäksi pukeutumistila. Savun ajateltiin jopa olevan hyväksi ihmiselle, myöhemmin savun on vasta ymmärretty olevan vaarallista hengitettäviksi. Tästä johtuen saunoihin alettiin rakentaa myös savupiiput ja ajan myötä rakennustapa muuttui amerikkalaisemmaksi ja perinteisiä hirsisaunoja rakennettiin enää harvemmin.

Frank totesi, että ”sellaista asiaa ei olemassa kuin kuiva sauna ja piste”. Tästäpä päästäänkin maanantain 21.2.2022 teemaan. Luento oli mahtipontisesti otsikolla ”Sauna sodat”, jolla viitataan saunan kuumentamiin keskusteluihin. Sauna herättää mielipiteitä ja tunteita, niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Keskustelua käytiin monen asiantuntijan kokoonpanolla siitä, mistä elementeistä sauna koostuu ja mikä on aito saunakokemus.


vihta, vasta, sauna, savusauna
Onko se vihta vai vasta?

Erityisesti Yhdysvalloissa sauna kattaa laajan kirjon erilaisia ​​lämpöhoitoja, ja yleisesti sanotaankin, että hoidot varmasti ovat hyväksi sinulle --- niin kauan kuin lääkärisi on samaa mieltä --- mutta on myös vanhan koulukunnan jäseniä, jotka eivät halua kuulla muusta kuin perinteistä suomalaista tyylistä saunoa- ja tämä kokemus on nimeltään sauna. Saunakeskustelu lähti käyntiin sellaisella suhinalla, aivan kuin kuumille kiville olisi heitetty roimasti vettä. Heti alkuun keskustelu alkoi kokemusten jakamisella siitä, kuinka erilaisia saunoja maailmalla on. Ja suurella kysymyksellä, millainen saunan kuuluisi olla? Saksassa saunominen on suosittua, niin yksityiskodeissa kuin hotelleissa ja uimahalleissakin. Kaja Hoppe (International Sauna Congress) toi esille heti alkuun alastomuuden teeman, saksalaiset saunovat mielellään alasti ja myös lämpötila saunoissa on korkea. Saksalaisilla on myös tiukahko saunaetiketti peseytymisen ja löylyn heittämisen suhteen. Suomalaisilla on myös omia sääntöjään paikasta ja yksilöstä riippuen, mutta tärkeintä kuitenkin tuntuu oleva saunomisen rentous ja kiireettömyys.


Pohjois-Amerikassa tietoa kaivataan etenkin aidon saunan rakentamisesta ja tämä on ollut mielenkiintoinen haaste saunatuottajille. Saunan ilmanvaihto, puumateriaalit sekä lauteiden sijoittamiseen liittyvät kysymykset ovat yleisiä. Oman mausteensa rakentamiseen tuo se, että ihmiset matkustelevat paljon ja ovat kokeneet erilaisia saunoja ja saunakulttuuria omaksutaan myös muualta kuin Suomesta. Tietoisuus saunakulttuurista on nouseva trendi, ihmiset haluavat ymmärtää saunomista laajemmin sekä perehtyä terveysvaikutuksiin ja saunaperinteisiin. Mark Raisanen (Finnleo Sauna) kertoo, että vuosien varrella saunakulttuuri on kehittynyt paljon ja saunan autenttisuudesta käydään paljon keskustelua. Glenn Auerbach (Saunatimes) tuo esille saunan kolmen pyhän yhteyden; lämpö, kosteus ja ilmanvaihto. Hän tuo esille myös saunassa vietetyn ajan merkityksen; ajattelu, missä sauna olisi nopea lyhyt suoritus on ollut vallitseva, mutta elämän hektisyys on muuttanut asenteita ja tarpeita. Saunomiskokemukselle halutaan antaa aikaa ja sauna on paikka missä on mahdollisuus nauttia hiljaisuudesta.


Saunaopas , H.J. Viherjuuri. Otava 1944.

Sauna kokemuksena nousi vahvasti esille puheenvuoroissa, saunan tärkeistä ominaisuuksista kaikki olivat samaa mieltä. Erilaiset saunat hyväksytään, mutta puulämmitteinen sauna oli kaikkien mielestä se aito ja oikea. Saunan ja luonnon yhteys, lämmön ja kylmän vaihtelevuus, saunasta ulos meneminen, kesällä uiminen ja oman kehon kokeminen tuli esille saunomisen ytimessä. Saunan terveysvaikutuksista nostettiin esille immuniteetin parantaminen sekä tutkimukset, joiden perusteella saunomisella on todettu olevan myös muitakin positiivisia terveyshyötyjä.



Esimerkiksi Professori Jari Laukkasen tutkimusryhmä on todennut suomalaisessa seurantatutkimuksessa, jossa seurattiin keski-ikäisiä miehiä yli 20 vuoden ajan, että säännöllinen 4–7 kertaa viikossa tapahtuva saunominen vähentää 47 prosenttia verenpainetautiin sairastumisen riskiä. Saunomisessa ei ole kysymys vain lämmöstä vaan myös kylmästä (kylmällä vedellä valelu, kylmässä uinti). Kylmä tuodaan esille etenkin terveyshyötyjen osalta.


Mutta yhteen ääneen huudahtaen kaikki totesivat… ”vaikutukset mielenterveyteen!” Ihmiset etsivät saunasta etenkin sen rentouttavia vaikutuksia ja yhteyttä itseen sekä hiljaisuuden ja rauhallisuuden tilaa. Saunasta ei voi tulla ulos pahalla mielellä! Päällimmäisenä mieleeni jäi keskustelijoiden puheista välittyvä aito rakkaus ja into saunaan, mutta etenkin se vakaumus, millä saunomisen kokonaisvaltaisista hyödyistä puhuttiin.


"Jokaisella saunalla on oma sielunsa!" totesi Glenn Aurbach ja tästä ei voi olla muuta kuin täysin samaa mieltä. Postauksen toisessa osassa kuullaan terveisiä saunaviikon järjestäjiltä ja jatketaan keskustelua saunakulttuurin tulevaisuudesta.



Kiitos Finlandia Foundation, kiitos loistaville luennoitsijoille ja muille yhteistyötahoille.


Linkkejä:

www.saunasociety.org

www.saunatimes.com

www.saunastudies.com

www.finnleo.com

www.designforleisure.com

www.saunavermont.com

www.saunainternational.net



68 views0 comments